Rakas Psorini.

  Kirjoitan tämän kirjeen sinulle, koska olet tullut minulle niin läheiseksi viime vuosina, olemmehan kulkeneet tätä yhteistä matkaammekin jo jonkin aikaa. Ihan ensin alkuun haluaisin sanoa, että kieltämättä yllätyin yhteydenotostasi vuosia sitten. Se tuli niin äkkiä ja ihan puskista, kuten sanonta taitaa kuulua, sillä yhtäkkiä vaan olit siinä. Kutsumatta ja sen kummemmin anteeksi pyytelemättä. Ja … Jatka artikkeliin Rakas Psorini.

En ollutkaan supernainen

Ootte te aikamoisia, voisin tähän nyt todeta. Lukijoiden ja yhteydenottojen määrä on yllättänyt todellakin tuon viime postauksen jälkeen ja en voi kuin sanoa, että sydämestäni kiitos teille ihan joka ikiselle. Tiesin kyllä ennestäänkin, että maailmassa on paljon hyvää, mutta että näin paljon sattuu omalle kohdalle - se on sydämen hetkeksi pysäyttävä hetki. Kiitos.   Ja … Jatka artikkeliin En ollutkaan supernainen

Kun aika on

  Olen monesti kirjoittanut asioita sen verran syvältä itsestäni, että niiden sanominen ikään kuin ääneen ei ole enää mikään tabu minulle itselleni. Toki olen tehnyt sen aina tarkoituksella ja valinnan kautta , eikä niistä ole koskaan seurannut mitään muuta kuin pelkkää positiivista palautetta - joten tilanne on tavallaan tuottanut lisäarvoa (arvaamatonta) ja rohkaissut minua olemaan … Jatka artikkeliin Kun aika on

Kun elämä antaa sitruunoita – niin sitten sulla on siinä sitruunoita!

Kovinkaan moni ei tiedä sitäkään taistelua minkä olen tänä keväänä käynyt. Tai : taisteluita. Niitä vaan tuli, yksi toisensa jälkeen ja mitä tämän ikäinen ihminen nyt tehdä voi muuta kuin ottaa kaikki sellaisenaan ja tehdä niistä (huolimatta) omannäköisensä elämä. Erilaisia voimia on tarvittu ja niitä on kyllä käytettykin, toisaalta tankkeja täytetty kaiken varalta käymällä lenkillä … Jatka artikkeliin Kun elämä antaa sitruunoita – niin sitten sulla on siinä sitruunoita!

Vuoden vanhempi, vuoden parempi

Kyllä vain, ihan ilman anteeksipyyntöjä kuvailen itseäni tuossa otsikossa. Suomalaisethan ei saisi noin sanoa, koska ketään ei kehuta ja itseä nyt ei ainakaan, mutta siinä se otsikko edelleen tönöttää, eikä ole aikomustakaan ottaa sitä pois. Ikää rapsahti koppaan taas vuosi lisää tuossa viime viikolla ja voin sanoa, että elän joka päivä aina elämäni parasta aikaa … Jatka artikkeliin Vuoden vanhempi, vuoden parempi

Itsensäpaljastelun kulta-aika on alkamassa

Jep jep, keväthän se nyt kuitenkin jokatapauksessa on täällä, tuli sitä lunta sitten välillä niskaan tai ei. Ja koska nyt kuitenkin mennään jo toukokuussa, niin se kesäkin tulee ihan yhtä väistämätöntä vauhtia eteen kuin huominen päivä tai maanantai sunnuntain jälkeen. Varmaan kaikki (muut) on jo valmistautuneet asiaan siihen kuuluvin "menoin", eli dieetein ja muokkauskuurein, jotta … Jatka artikkeliin Itsensäpaljastelun kulta-aika on alkamassa

Longing

Neljäkymmentä neljä. Siinä on neljäkymmentä neljä joulua, syntymäpäivää, kevättä, talvea, kevään ensimmäistä leskenlehteä, syksyn sadetta, juhannuskoivun tuoksua. Siinä on muutama paikka joiden kutsumanimi on "koti", ihmisiä jotka ovat tulleet ja menneet, ystävyyksiä,ihmissuhteita, harrastuksia, asioita joita on halunnut tai ollut haluamatta. Ei ole helppoa elää aina niin kuin opettaa! Ei ole helppoa, vaikka tietää miten asioiden … Jatka artikkeliin Longing

Celebrating love, celebrating happiness

Kuvat kertonee enemmän kuin mitkään sanat, mitä ja missä eilen olimme. Jos ei kaikille nyt kuitenkaan selviä katsomalla, niin Helsingin tuomiokirkossa ja Hotel Kämpissä juhlimme heittäytyvän, innostuvan, lahjakkaan, upean nuoren parin häitä. Ilma oli myös melkoisen heittäytyvä, sillä lähdimme aamusella kotopihasta auringon paistellessa, kirkosta ulos tullessa tuuli jo niin, että huntu lensi morsiamen päästä ja … Jatka artikkeliin Celebrating love, celebrating happiness

Ernomasen ihanaa, aa että…

  Täkäläiset sanoo, että "ernomasta", kun tarkoitetaan jotain erikoista meininkiä, sellaista mainitsemisen arvoisen kummastuttavaa, siis.  Sana ei täälläpäin tarkoita siis "erinomaista", vaikka luulla vois, mutta ei silti välttämättä mitään negatiivistakaan - vaan sellaista ernomasta. Tiedätte kai! "Ernomasessa" on ollut minulle aina vähän sellainen itseironian himmeästi, mutta kuitenkin, havaittava sävy ja siksi olen aina siitä niin paljon … Jatka artikkeliin Ernomasen ihanaa, aa että…

Häviämisen anatomia

Arvannette, nyt puhutaan niistä kuntavaaleista! Ja koska kaikki on varmaan jo kyllikseen saanut eri medioista lukea, kuinka milloin kukakin puolue on julistautunut tai julistettu vaalien voittajaksi - tai häviäjäksi - niin pureudun nyt ennemminkin tähän paikalliseen tulokseen ja oikeastaan siitäkin vielä pienempään mittasuhteeseen, eli yksilön omaan suoritukseen, kuntavaaleissa.   Sanomattakin selvää, että kun hakeudutaan johonkin … Jatka artikkeliin Häviämisen anatomia