Äiti ja politiikka

Silloin tällöin kuulen kommentteja kanssaihmisiltä, että politiikka ei sovi äideille (nähtävästi ajan puutteen vuoksi?), tai että ihmiset ikään kuin valitsevat itselleen minän, että ovatko nyt poliitikkoja vai perheenäitejä, vai mitä tässä ollaan, koska samaan aikaan ei voi olla useampaa. Ja että jos talossa on pieniä lapsia, niin se nyt ei vaan sovi, että mietitään mitään kodin ulkopuolista asiaa, ainakaan jos se ei liity suoraan lapsiin. Ihan eri asiahan on, jos ei itse halua.  Joskus tuon mielipiteen esille tuojat ovat itse äiti-ihmisiä, joskus toisaalta niitä isiäkin. Mielestäni kenenkään ei kuitenkaan ulkopuolelta pidä määrittää missä kukakin saa mukana olla, että se on yleisesti hyväksyttävää.

20170307_085208.jpg

Koska äidithän rokkaa!

Äidit on loistavia monen asian samanaikaisesti suorittavia priorisoinnin mestareita. Kun kokouksen pituus on pikkulapsiperheen äidistä kiinni, niin asiat paukutetaan ytimekkäästi läpi melko rivakkaan tahtiin. Silloin kun on keskeytyksetöntä aikaa puhua ja keskustella, niin siinä pysytään asiassa (koska se aika on rajallinen ja se on käytettävä hyväksi). Äidit osaavat tilaisuuksia järjestettäessä miettiä kaikkia liikkuvia osia jo etukäteen, osaavat keskittää ajatuksensa siihen pääasiaan vaikka kuusi ihmistä puhuisikin samaan aikaan ja osaavat nähdä kokonaiskuvan sellaisena kuin se on, eikä niinkään sellaisena kuin se jossakin mielikuvassa olisi. Äidit osaavat elää juuri käsillä olevassa hetkessä, mutta tähdätä tulevaan kuitenkin samaan aikaan, johdonmukaisesti. Äideillä on kyky konkretisoida tarpeeksi hyvä, mihin sitten pyritään.

huoneentaulu_fb_profiilikuva

Eikös? Ja vaikka pidinkin nyt puolustuspuheen kaikille äideille tuossa, niin se ei tarkoita, että hyvä päättäminen olisi sukupuolesta tai perheasemasta kiinni kuitenkaan, vaan se nimenomaan ei ole niistä mistään kiinni, mikään ei rajoita siihen osallistumista.

Politiikka, yhteinen vaikuttaminen, tarvitsee kaikenlaisia ihmisiä, kaikenlaisine lähtökohtineen ja tulokulmineen. Äitejä, isiä, sinkkuja, senioreita, nuoria..  Vaikuttaa voi myös monella tapaa, kaikkien ei tarvitse olla siinä päättäjän ”pallilla”, vaan vaikuttaa voi kotoakin (vaikka tukemalla jotakin joka on siellä pallilla. ei ole mikään pikkuhomma sekään), erilaisten järjestöjen kautta pääsee hyvinkin pitkälle tekemään ihmisten arkeen vaikuttavia tekoja (ja sekin vaikuttaa jos ei osallistu…), aloitteilla (joita siis voi tehdä mm osoitteessa http://www.kuntalaisaloite.fi ), niin ja kunta-aktiivisuudella ylipäätään. Olemalla kiinnostunut näistä asioista!

Minä olen ehdolla meidän kunnassamme kuntavaaleissa (http://www.sastamalankokoomus.fi/ehdokas/larissakulmala/ ), mutta meillä on niin monipuolinen porukka muutenkin mukana, että olen kyllä tästä sakista todella innoissani ja kuka vaan tuleekaan sitten valituksi, on varmasti todella hyvä vaihtoehto, sillä nämä ihmiset rokkaa kans! Siellä on lapsiperheen isää ja äitiä, kokenutta vaikuttajaa ja uutta tulokasta, hoitajaa, maanviljelijää ja yrittäjää, opiskelijaa ja eduskunnan varapuhemiestä, kauppiasta ja eläkeläistä, konsulttia, kotiäitiä ja melkein valmista tohtoria – ja vaikka mitä muuta. Onpa porukkaan tulossa ”vaalivauvakin” !

Olen tähän touhuun mukaan lähtiessä sanonutkin aina, että ”ei sen väliä ole kuka ne hyvät päätökset tekee, kunhan joku tekee” ja nyt todellakin voidaan olla hyvillä mielin, että tämä sakki kyllä tekee.

Toivottavasti te kaikki käytätte äänioikeuttanne tulevissa kuntavaaleissa, jos ette ole huudeilla palmusunnuntaina 9.4., niin tsekatkaas ennakkoäänestyspaikat, jottette jää niin sanotusti ääni kädessä ihmettelemään! Jos et ole ennen äänestänyt, niin kokeiles tällä kertaa! Joka tapauksessa sitä tuloslähetystäkin tulee varmaan joka tuutin täydeltä silloin äänestyksen päätteeksi, että onhan se nyt paljon jännempää katseltavaa, kun siellä on oma ehdokas mukana jonka puolesta jännittää…

32245542

Rick Astley-huumoria, koska elämä nyt vaan on parempaa, kun ei ota edes itseään niin vakavasti…

Täällä on viikonloppu mennyt mukavissa merkeissä, kun vihdoin päästiin sunnuntaina käymään paikallisissa jääraveissa! Ihana oli ilma ja tunnelma tietenkin huikea, kuten aina näissä pruukaa olemaan, kun siellä ei oteta asioita niin kovin vakavasti kuitenkaan, vaikka tosissaan kilpaa ajetaankin. Makkarakin oli maukasta ja kuumaa ja lapset ihmetteli (muutama aikuinenkin kyllä…) kun oltiin tosiaan jäällä, jonka päällä ei juurikaan lunta ollut, vaan se näkymä sinne alaspäin oli moninainen ja kirkas. Siinä sen jään uskomattoman kantokyvyn kyllä tajusi, kun kaikki ne autot ja koneet ja hevoset ja ihmiset se jaksoi pitää päällään ilman säröilemistä! Kääk.

IMG_s2mfen

Lauantaina käytiin muuten pitkästä aikaa kylpytynnyrissäkin pulikoimassa sairastetun lomaviikon päätteeksi, vähän niin kuin asenteella, että tehdään nyt jotakin ja että ei tästä ainakaan kukaan enää kipeämmäksi voi tulla. Eikä tullutkaan. Minä olen nyt ties monettako viikkoa puolikuntoinen, kurkkuun sattuu edelleen, mutta onneksi se pahin meni menojaan ja tästä noustaan kyllä kohti kevättä – tai vaikka ei noustaisikaan, niin mennään sitten lievässä etukumarassa, hehhe!

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s