Innostus ja ponnistus

IMG_20160828_201539Ehkä se oli tuo aurinko, joka pilkisti verhon raosta jotenkin energisemmin. Ehkä se oli juuri sopivan vahvuinen aamukahvi. Ehkä vaan pienen pääparkani jonkinlainen rauhoittuminen (hetkeksi, joten älkää nyt vielä lippuja salkoon nostako sentään) kaikesta hulputuksesta . Ehkä kaikki tämä ja vielä vähän lisää?

Joka tapauksessa, huomasin yhtäkkiä kuinka se vaan iski melkoisen lujaa tajuntaani. Kotiseuturakkaus.

 

Joku voisi ihmetellä (ja ihmettelisin kyllä itsekin, ei sen puoleen) että mikäs ihme se sellainen valtuustoon pyrkijä edes olisi, joka ei kotipaikastaan tykkäisi. Toisaalta ajatellen, juuri epäkohtien korjaamista vartenhan sinne kai lähtökohtaisesti halutaan mennä? Ottaa näistä nyt sitten selvää ken pystyy, mutta minä voin kertoa omasta näkökulmastani, joka siis aukesi taas vähän enemmän itsellenikin.

Olen täällä syntynyt, kasvanut ja elänyt. Tänne perheeni perustanut, työmaani tehnyt, täkäläisissä vaikuttamiskanavissa aktiivisesti häärännyt. Olen rakastanut ja vihannut tätä paikkakuntaa, monesti yhtä aikaakin.

Täällä on niin kaunista luontoa. Täällä on melko paljon rumia rakennuksia. Täällä on sopivan pienet ja turvalliset ympyrät. Täällä on todellakin pienet, keskenään pyörivät piirit. Täällä on kaikki mitä tarvitaan. Eihän täältä edes pääse mihinkään, jos ei omalla autolla lähde. Täällä on paljon kekseliäitä ja toimeenpanevia ihmisiä järjestämässä yhteistä kivaa. Täällä todellakin on niitä pahanilmanhaahkoja, joilla ei ole koskaan kivaa ja muillakaan ei niin ikään saisi olla.

Tämä on sama, oma, tuttu, koti. Tämä ei ole enää entisensä, kaikkien niiden yhdistämisien ja liittämisien jälkeen.

Kyllä kotipaikka vaan osaakin herättää siis tunteita. Välillä olen tuntenut ihan kaikesta niin suurta myötähäpeän ja tyhmyyden multihuipentuman tuskaa, että olen vakavissani miettinyt onko ihmisen oikeasti pakko asua tällaisessa ympäristössä, vapaaehtoisesti. On pimeää ja synkkää, katuvalot pilkottavat näkyvillä vain päiväsaikaan, äreät ja hikiset ihmiset jonottavat kaupan kassajonossa puhumatta ja totisina. Kouluja laitetaan sulki, nuija kopsuu käsittämättömissä päätöksissä, joku kitisee kun paikallinen työ maksaa niin paljon, mutta silti se oma palkka on aina kuitenkin auttamattomasti liian pieni. Jouluvalot ja -laulut herkistävät lumettomia talvia, mutta nekin on silti vähän rumat ja ainakin väärissä paikoissa ja joidenkin korviin laulutkin sopimattomia.  Yhdistykset kokoontuvat vapaaehtoisina, mutta lopen kyllästyneinä järjestämään aina kaiken itse, silti valitetaan ettei täällä koskaan tapahdu mitään, mutta itse ei tehtäisi kuitenkaan muuta kuin tultaisiin paikalle. Lapset kasvatetaan kylämäisesti ja jokaisen tuntien, silti ei kaikkia hankaluuksia selvitetä ensikäteen suoraan sen tutun kanssa, vaan vähintään tehdään ensin jonkinnäköinen facebook-päivitys tapahtumakuvauksineen ja moitteineen.

Silti aina kuitenkin tulee kevät ja tulee kesä ja kaupunki alkaa heräämään eloon , mörrinkäiset kömpivät syvemmälle koloihinsa ja iloisemmat ihmiset pesevät ikkunoita hihat reippaudesta heiluen. Kauppiaat asettelevat kukkapurkkeja ovenpieliin, joku kulkija saattaa jopa olla liikkeellä ihan vaan katsellakseen. Tämä leveälle helmansa leuhauttanut Sastamalan kaupunki kokoaa kuin kokoaakin ne joukkonsa, ne pienet siellä täällä häärivät tarmokkaat joukkonsa, ja niin alkaa kaikenlaisia tapahtumia pulpahtelemaan pintaan kuin kantarelleja kosteana kautena; lehtien palstoilla kiitellään lauluilloista ja teattereista, kuvakisoissa näkyy mansikkasuita ja kesävarpaita lotraamassa järven sinessä.

Silloin sitä katsoo tätä kaikkea taas kuin nukkuvaa lastaan ja miettii, että on se niin rakas ja hieno.  Että mitä sitä ihminen muuta tarvitsiskaan. Että tästä minä pidän huolta aina.

P.s. Kyllä minä tästä taas tokenen entisekseni ja muistan jyristä kaiken tyhmyydestä ”tartteeko tulla itte tekeen” -tyylillä. Mutta sallittehan mun tämän hetken nyt vähän herkistellä. Kun just nyt on niin sellainen fiilis 🙂

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s